Opiskelijaelämää

Tänä talvena on lunta tullut yllättävän paljon, jopa liikaa. Lumen tulo ja pakkaset voisivat kuitenkin jo loppua ja kevät alkaa. Onhan tätä kylmyyttä jo kestetty. Jokaisella on tietenkin oma lempi vuodenaikansa ja omani on KESÄ. Onhan lumi kaunista, mutta kesäaurinko on vielä kauniimpi. Kesää olenkin odottanut jo lokakuusta lähtien ja enää nelisen kuukautta jäljellä. Välissä on kevät, jolloin lumet sulavat ja loskaa riittää. Aurinkoiset kevätpäivät ovat ihania kun tuntee iholla auringon lämmittävän. Eikä ole enää pitkä aika kesään..

Kesässä on niin monia asioita, jotka tekevät siitä ehdottomasti parhaan vuodenajan. Esimerkiksi koulun kesälomat, aurinko, lämpö, rannat, jäätelö, terassit, festarit jne. Kesällä kaikki tuntuu niin helpolta kun ei esimerkiksi tarvitse ajatella kerrospukeutumista ja mielialakin on huomattavasti positiivisempi. Suomen kesät ovat vain aivan liian lyhyitä, viileitä ja sateisia. Hellettä saisi olla pidemmän aikaa. Siksi kesälomalla tuleekin vaihtoehdoksi lähteä ulkomaille vielä lämpimämpään. Syksy ja viileät ilmat tulevat aina aivan liian nopeasti ja talvi vielä nopeammin. Ja taas voi kesän odotus alkaa…

Syksy on ollut täynnä kaikenlaisia deadlineja ja tehtäviä. Jokainen hikoilee tehtävien parissa, yrittää saada artikkelit ja oppimispäiväkirjat valmiiksi ja vieläpä ajallaan. Monen opiskelijan suusta kuuluu jupinaa kiireestä ja väsymyksestä.

Kun deadline vihdoin koittaa, opiskelijat puurtavat kuin viimeistä päivää: täytyy viimeistellä, merkitä lähteet ja tarkistaa ulkoasu. Tehtävän palauttamisen jälkeinen , pieni seesteinen hetki on kuitenkin korvaamaton: hetken hengähdys, kuppi kahvia ja ajatus siitä, että seuraava deadline on vasta kahden viikon kuluttua. Nämä hetket tuovat valoa opiskelun stressin kourissa ponnistelevalle opiskelijalle. Omaa aikaa vain itselle, miten kukakin sen haluaa käyttää.

”Vihdoinkin joululoma alkaa!”, ajattelin kun kävelin ulos viimeisestä tentistä.  Mieleeni muistui kuva viime joulustani: rauhallisesta rentoutumisesta, kinkun ja muiden jouluruokien nauttimisesta ja takkatulen äärellä istuskelusta.  Hetken päästä todellisuus kuitenkin iski minuun.  Muistin kaikki koulutehtävät, joiden tekemisen olin jättänyt joululomalle.  Rauhallinen joululoma taitaa jäädäkin tänä vuonna vain haaveeksi. Joulu kun on näköjään kiireellistä aikaa opiskelijalle.   

 Mennyt syksy onkin antanut uuden määritelmän kiireelle. Jokainen vapaahetki menee tehtävien suunnitteluun ja tekemiseen tai tenttien lukemiseen, ja jos vapaa-aikaa sattuu jäämään jäljelle koulutöiden jälkeen, kuluu se ruuanlaittoon, tiskaamiseen ja muihin yksiasumisen mukanaan tuomiin askareisiin.

Välillä on kuitenkin tärkeää rentoutua arjen stressistä.  Huolimatta stressaavista koulujutuista, pystyin kuin pystyinkin viettämään rauhallisen joulun.  Köyhän opiskelijan arjen jälkeen oli suorastaan mahtavaa kokoontua joulupöytään perheen pariin ja unohtaa tulevat tentit ja tehtävien lähestyvät deadlinet ainakin parin päivän ajaksi.  Toivottavasti kaikilla oli aikaa nauttia joulusta ja lomasta näin opiskelijan kiireellisen arjen keskellä.

Loppukesästä kotiin tulee oppilaitokselta kirje, jossa kerrotaan opiskelijaksi hyväksymisestä. Ihanaa! Opiskelupaikka, uusi kotikaupunki ja uudet tuttavuudet. Mutta entäs se asunto? Kuinka helppoa on löytää kohtuuhintainen vuokra-asunto opiskelijalle suhteellisen läheltä uutta koulua? Ja vielä melko lyhyellä varoitusajalla? Itse aloin etsiä yksiötä välittömästi. Kesätöitäkin oli vielä jäljellä, joten muutto oli mahdollista vasta muutama viikko ennen koulun alkua. Eikä Kela maksaisi asunto- ja opiskelutukea ennen kuin kuukaudelta, jolloin koulu alkaa. Onko moni halukas maksamaan ensimmäisen kuukauden vuokran omista kesätyörahoista?

Asunnon etsimiseen on onneksi monia kanavia: paikallislehdet, välitystoimistot ja Internet. Vapaat asunnot ovat kuitenkin syksyllä koulujen alkaessa kiven alla. Kaikki haluavat saman yksiön tai pienen kaksion. Kukaan ei halua sitä kolmiota joka roikkuu lehtien ilmoituspalstalla. Onnekseni löysin sattumalta Internetistä sen täydellisen asunnon. Ainut huono puoli oli, että asunnon sai vain vuoden loppuun asti. Tavarat lapsuudenkodista ensimmäiseen omaan asuntoon, vajaa viisi kuukautta itsenäistä elämää ja taas muutto. Onnekseni kukaan muu ei vaikuta tarvitsevan enää asuntoa alkutalvesta, ja potentiaalisia asuntoehdokkaita on joka kulmalla. Nyt on edessä muutto uuteen kotiin, joka on toivottavasti pitempiaikainen mutta yhtä täydellinen.

Tänään siis nollataan tämä vuosi ja huomenna heräillään ei ehkä nyt ihan niin hehkeinä vuoteen 2010! Vuosi vedetään niin sanotusti kunnialla loppuun ja taskut tyhjinä. Joululoman aikana rahaa on palanut aika ankarasti pikkujoulukemuihin, joululahjoihin, joulukemuihin, alennusmyynteihin ja vielä tämänkin päivän kemuihin.

Vielä ennen iltaa on käytävä ostamassa muutama raketti ja jättää jäähyväiset ilotulitteiden legendaarisille kuninkaille: kissanpieruille, papattimatoille ja roomalaisille! Varsinkin kissanpieruilla oli kiva kokeilla kuinka monta saa sytytettyä kerralla (suojalasit ja kypärä päässä). Perinteinä tortillat ja kuohuvan kilistely ovat pakolliset. Järjen saa pitää kädessä mutta vain jos haluaa. Uudenvuoden lupausta on turha edes pähkäillä kun ei sitä pysty pitämään kuitenkaan.

Rästiin jääneistä koulutehtävistä huolimatta on ollut aika onnistunut joululoma. Kaikki ne jouluruuat, jouluhössötykset ja SUKLAA ovat tehneet tehtävänsä. Nyt vielä tämän juhlaillan huippuseura ja limpparin naukkailu ovat oikea piste i:n päälle!

Vaikka vuosi 2010 aamu alkaa jouluruokien turvottamana, lompakko tyhjennettynä ja päivää vanhempana, fiilis jaksaa vaan olla hyvä.

Hauskaa aloitusaamua vuodelle 2010!!

Kerrostalossa asuminen on tosi mukavaa. Ei tarvitse tehdä oikein mitään, koska ei ole pihaa mitä haravoida. Ainoat asiat mitä kerrostalosta voit havainnoida, on liian ohuet seinät ja naapurit. NAAPURIT.. Naapurit.

Naapureita on hyviä ja pahoja. Hyvät naapurit hymyilevät vastaan tullessaan, katsovat silmiin ja tervehtivät mitä erilaisimmilla tavoilla. Pahat naapurit mylkyilevät minua epäilyttävästi kohdatessani heidät pimeässä rappukäytävässä tai pihalla. He saattavat katsoa ehkä ihan muualle, eivät tervehdi ja parhaimmillaan kääntävät katseensa pois, vaikka itse tervehtisin leveällä naamalla. Mielestäni on hirveän noloa naapurin tervehtiessä nyrpistää pitkää nenäänsä ja kääntää katseensa halveksuen pois. Kunpa näin joulun alla kaikki saisivat kivoja lahjoja ja olisivat siten naapuriystävällisempiä. Tietäähän sen edellinen ja vanhentunut naapurini Aimokin, ettei kannata asua ihmisten lähellä, jos ei niistä pidä.

Mistä tällainen käytös voi johtua? Ovatko he katkeria, koska asuvat ylä- tai alapuolellani ja heillä ei ole sopivaa kerrostaloystävällistä subwoofer-vahvistin yhdistelmää, johon saa asennettua 7.1–järjestelmän? Tosin tällä hetkellä kytkettynä on vain 5.1–järjestelmä. Eivätkö he ymmärrä, että semmoisen voi saada joululahjaksi? – Ilmeisesti eivät. Itse tiedän syvällä sisimmässäni, että joululoman jälkeenkin sama nyrpeys jatkuu. Heillä ei välttämättä ole läheisiä, jotka arvostavat suhteellisen puhtaasti soivaa musiikkia, jonka takia lahjatkin ovat sitten mitä ovat. Harmi. Ehkä alan nyrpistellä heille takaisin.

Keskiviikko, tai ”pikkulauantai”, tunnetaan varmasti kaikkialla opiskelijoiden ryyppypäivänä. Itsekin olen ollut hyvin useissa bileissä keskellä viikkoa varsinkin alkusyksystä, kun koulu alkoi. Silloin järjestettiin paljon eri pippaloita, joissa oli tietysti aivan pakko käydä. Näin ollen torstaisin ei kovin usein jaksanut kouluun raahautua väsymyksen takia. Loppusyksystä skarppasin, ja torstait vietinkin tunnollisesti koulussa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

Olenkin miettinyt miksi kaikki opiskelijabileet järjestetään aina keskellä viikkoa? Toki silloin on vähemmän muuta porukkaa liikenteessä ja tarjouksia baareissa. Olisi kuitenkin kivaa, jos joskus järjestettäisiin opiskelijabileitä myös viikonloppuisin. Ei tarvitsisi lainkaan huolehtia seuraavasta koulupäivästä. Opiskelijabileet ovat todella suosittuja ja hauskoja, koska niissä tutustuu aina uusiin ihmisiin ja meininki on rento. Tottakai niissä haluaa käydä mahdollisimman usein.

Joulunalusviikko vierähti kaikkien rakastamassa naapurimaassamme Ruotsissa. Laivamatkat mennen tullen menivät rattoisasti nautiskellen Tallink Siljan antimista. Ranskalainen Cabaret -show kruunasi tämänkin, pois lukien kaverini kehnot yritykset lauleskella ranskaksi laulajan kanssa kilpaa. Itse tyydyin vihellyksiin, taputuksiin ja asian mukaisiin ääntelyihin.

Nyt on aika jättää yletön juhlahumu uudenvuoden aattoon ja keskittyä ennen kaikkea joulunrauhaan. Koulutehtävätkin hoituvat muiden askareitten ohessa suhteellisen huolettomasti. No stress, koska asioilla on tapana järjestyä.

Hyvää joulua ja uutta vuotta!

Joulu on levon ja yhdessäolon aikaa. Lomalla pyyhitään menneen puolivuotisen työtaakat mielestä ja kerätään voimia tulevalle vuodelle. Opiskelijalle joulunaika merkitsee yleensä vapaata koulutehtävistä. On aikaa ajan viettoon ystävien kanssa, puuhailuun harrastuksien parissa, viettää aikaa perheen kesken, nauttia hyvistä ruuista tai rentoutua muuten vain. Perheen tai sukulaisten kanssa vietetty joulu tuo vaihtelua opiskelijan arkeen, ei tarvitse murehtia ruoan laitosta, siivouksesta, pyykinpesusta, tai muista arjen ikävistä askareista.

Aina joulu ei kuitenkaan merkitse pelkkää juhlaa opiskelijalle. Koulusta voi olla tehtäviä tehtäväksi, tentteihin täytyy lukea, tai joululoma on vietettävä suurimmaksi osaksi töissä rahan hankkimiseksi tulevaa vuotta varten. Tällöin joulumieltä voi olla vaikea löytää. Kaikesta huolimatta joulusta kannattaa yrittää ottaa kaikki ilo irti, jouluhan on vain kerran vuodessa, eikä ainakaan tänä jouluna tarvitse viettää harmaata joulua

Suurin ero kokopäivä-työskentelyn ja opiskelun välillä on raha. Nyt ymmärrän miksi olisi kannattanut säästää pientä pesämunaa aikoinaan, kun vielä asui kotona ja tienasi paremmin kuin meidän koulun maikat. Toisaalta taas, olihan se miellyttävää, kun ei koskaan tarvinut miettiä pankkitilin saldoa.

No nyt muutaman kuukauden opiskelun jälkeen olen tiedostanut asian, eli en voi enää jatkaa samaan malliin kun ennen vanhaan. Koko ajan joutuu miettimään mitä voi tehdä. Koen päivittäin suuria tunteita johtuen talouteni epävakaudesta. On tietenkin hyvä, että joutuu lusimaan taloudellisessa ahdingosa, jotta sitten ‘isona poikana’ osaa hoitaa asioita järkevämmin.

Olen tällä hetkellä täyspäiväinen opiskelija valtakunnassa vallitsevan laskusuhdanteen takia. Olisin mielelläni töissä samaan aikaan, mutta mitään järkevää työtä ei ole löytynyt.  Opintotuki ja opintolaina riittävät välttämättömimpään, (olen suhteellisen mukavuudenhaluinen) joten työt olisivan tervetulleita. Työt tietysti haittaavat harrastuksia ja ja kouluhommia, mutta jotain töitä olisi löydettävä.

Joka tapauksessa olen nauttinut suuresti alkaneista opinnoista ja niiden tuomista riennoista. Toivottavasti nämä tiedot ja taidot vievät meidät kaikki joskus isojen rahojen äärelle.

Kiitti ja kuitti.

Hyvää joulua ja uutena vuotena meille sitten!!!